PR:Maakuntien kaivosliikkeet ja Luonnonsuojeluliiton asiantuntijat tänään eduskunnassa
LEHDISTÖTIEDOTE
Maakuntien kaivosliikkeet ja luonnonsuojeluliiton asiantuntijat eduskunnassa 24.10.14
- kaivoshaittojen vähentäminen halutaan puolueiden ohjelmiin
Kaivosliikkeet ympäri Suomen yhdessä luonnonsuojeluliiton asiantuntijoiden kanssa tapaavat kansanedustajia tänään eduskuntatalolla. Paikkakunnilla ollaan huolissaan kaivoksien lupakäsittelystä, niiden valvonnasta sekä kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista. Kaivoslain ja TUKESin toiminnan puutteet ovat laajenevan huomion kohteena.
Liikkeistä koottu kaivosvaltuuskunta tapaa kansanedustajia aamupäivällä, jonka jälkeen Pikkuparlamentissa klo 12-15 kuullaan maakuntien kokemuksia sekä asiantuntijapuheenvuoroja. "Liikkeelle lähdettiin kun maakunnista on tullut niin paljon palautetta, ja meiltä, Luonnosuojeluliiton piireistä löytyy asiantuntemusta. Kaivoshaittojen torjunta ei edisty yhtiöiden omilla toimilla ja siksi joudumme etsimään uusia keinoja", kertoo järjestäjien puolesta Kainuun luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Janne Kumpulainen.
"Kun on perehdytty eri hankkeisiin, jopa niihin pienimpiinkin, niin on havaittu että ne vuotavat poikkeuksetta, ja niiden jälkihoitotyöt ovat tekemättä. Suomesta ei löydy yhtään mallikaivosta mikä on aika järkyttävää" kuvailee Kumpulainen. "Hankkeita viedään eteenpäin puuttellisilla hakemuksilla, eikä varotoimia ole. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen toimeenpanoa Talvivaaran jäteveden käsittelystä on odoteltu seitsemän vuotta."
Tapahtuma myös muistuttaa siitä kuinka puhtaita vesistöjä pidetään Suomessa tärkeinä, myös matkailun vetovoiman ja 'Drink Finland'-maabrändin kannalta. "Suomi on sitoutunut vesipuitedirektiiviin, ja vesienhoitolakiin, joiden mukaan vesistöt pitää saada hyvään tilaan", muistuttaa Kumpulainen.
Ajankohtaisena aiheena on taloudellinen kannattavuus. "Talvivaaran mustaliuskeessa on arvometalleja niin vähän, että niiden myyntituotto jää murto-osaan louhinnan ja liuotusprosessin kustannuksista", toteaa ympäristötieteen dosentti, Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja Heikki Simola.
Ratkaisuna kansanedustajille esitetään muun muassa TUKESin toiminnan uudelleen ohjeistusta. "TUKESin on terävöitettävä malminetsijöiden ja kaivosyhtiöiden valvontaa ja sen on oltava aidosti puolueeton eikä kaivostoimintaa edistävä lupaviranomainen", vaatii Lapin yliopiston tutkija, Kitkan Viisaiden puheenjohtaja Mika Flöjt.
Muitakin ratkaisuja haetaan, esimerkiksi kaavoituksella. Raili Eskelinen, maanviljelijä Vieremältä, ehdottaa suojattujen vyöhykkeiden perustamista. "Kaivannaisteollisuus on osoittautunut yhdeksi suureksi riskitekijäksi turvalliselle elintarviketuotannolle. Niinpä lainsäädännön olisi rajoitettava kaivoksia sekä malminetsintää elintarviketuotanto-alueilla, turvataksemme peruselintarviketuotannon sekä pohja- ja pintavedet."
Järjestäjät toivovat että tapahtuma toisi puheyhteyttä ja konkreettisia tekoja kansanedustajien taholta.
HAASTATELTAVAT
- Heikki Simola, FT, ympäristötieteen dosentti, Itä-Suomen yliopiston Biologian laitos; +358 50 5660640 to klo16-19, heikki.simola AT uef DOT fi[1]
- Raili Eskelinen, viljelijä, Vieremä; +358 405907699, railitar AT gmail DOT com[1]
- Risto Sulkava, FT, Suomen luonnonsuojeluliitto; pj +358 50 5602113, risto.sulkava AT sll DOT fi[1]
- Mika Flöjt, Kitkan Viisaat ry; +358 405788784, mika.flojt AT gmail DOT com[1]
- Janne Kumpulainen, Kainuun luonnonsuojelupiiri; otusposti AT gmail DOT com[1], https://twitter.com/SLL_Kainuu